Lappalaisjengi ja sairastelua!

Pitkäperjantaina suunnattiin Taigan kanssa junalla treffailemaan Nooraa ja lapinkoiratyttöjä Almaa ja Usvaa. Junamatka sujui Taigan osalta tavalliseen tapaan rauhallisesti ja paljon rapsutuksia saaden.
Noora oli meitä asemalla vastassa haettiin Alma ja Usva, jonka jälkeen suunnattiin kohti Kalalampea.

Koirat tulivat mallikkaasti toimeen. Taiga oli aluksi taas tosikko eikä lämmennyt Usvan leikkeihin mutta loppumatkasta nuorimmaiset rälläsivät keskenään melkoista vauhtia.  Kalalammella saatiin ihania kuvia koko poppoosta. Oli mukavaa pitkästä aikaa lenkkeillä niin että Taigallakin oli seuraa. Kiitos Nooralle vielä lenkkiseurasta!

hmmm.. otampa tässä nyt vähän tukea kaverista

Lauantaina aamulla ihmettelin, kun Taiga vaan makoili, maha oli ihan löysällä ja koira tosi apaattinen. Päivällä meni vain pahammaksi jalat kantoi huterasti, koira ei enää oikein jaksanut nousta ylös, ainoat osat mitkä liikkui oli häntä ja korvat. Tarpeiden mukana oli tullut vähän verta. Soitettiin päivystävälle eläinlääkärille, joka käski seurailla tilannetta, ja sanoi vähäisen määrän verta tarpeiden päällä olevan melko yleistä, jos koira on ollut jonkun aikaa ripulilla. Iltaan mennessä Taiga jaksoi jo kävellä ja vettä juotettiin koiralle melkein pakolla. Sunnutai aamuna Taigan olo oli parempaan päin, käytiin pikkuruisella lenkillä ja tarpeetkin näyttivät suht normaaleille. Luultavasti Taigassa mylläsi joku mahatauti tai perjantaisella lenkillä oli syönyt jotain epämääräistä, joka vei koirasta mehut totaalisesti.