Sivut

17. joulukuuta 2015

Hypätään ajassa taaksepäin

Taigan vanhoja kuvia katsellessani mulle tuli viimein motivaatiota kirjoittaa rankan syksyn jälkeen. En voi kuvitella, että siitä on tosiaan jo 4 vuotta kun tuo pieni ruskea karhunpoikanen tuli ilahduttamaan mun elämää.


   Taiga on ollut parasta ikinä enkä olisi koskaan koiraa hankkiessani uskonut, että siitä voi tulla mulle niin tärkeä. Taigan kanssa on koettu niin paljon palkitsevia hetkiä ja saatu uusia ihania ihmisiä meidän elämään. Taiga tietää sanomattakin, mitä mä ajattelen ja moni onkin sanonut, että vaikka se on tuommoinen jokaisen kaveri niin ei sitä voi kuvitella kenenkään muun koirana.


    Taiga on koira, johon luotan sataprosenttisesti missä ja milloin vaan. Taiga pitää huolen, että mä en eksy sen silmistä missään vaiheessa. Sitä ei pahemmin tarvitse kahta kertaa rapsutuksille kutsua eikä se ryntäile suinpäin minkään liikkuvan perään. Voin hyvillä mielin sanoa, että mun ja Taigan välisen luottamuksen eteen on myös tehty paljon töitä ja tuo koira on opettanut mulle todella paljon. Meidän välille on syntynyt ihan erityinen suhde enkä osaa kuvitella, että saan tuollaista suhdetta enään kenenkään koiran kanssa.


Joskus pyörii ajatus toisesta lapinkoirasta, mutta toisaalta on ollut hyvä, että siitä ei ole tullut sen suurempaa ajatusta. Ainakin vielä minä ja Taiga saadaan viettää ihan kahdenkeskistä aikaa ja nauttia siitä. Tällä hetkellä voisin kuvitella ottavani toisen lapinkoira vasta Taigan vanhuuden päivillä. Toivottavasti Taiga saakin elää pitkään, että saadaan viettää vielä monen monta ihanaa vuotta yhdessä. Taiga elämäni koira♥