27. huhtikuuta 2017

Uusi perheenjäsen

Tässä reilun kuukauden tutustumisen jälkeen saanen esitellä uuden etälauman jäsenen Ykän. Ykä on rodultaan parsonrusselinterrieri ja viralliselta nimeltään Tammenkolon Oiva. Poika on tullut piristämään meidän laumaa terrierienergialla. Herra saapui perheeseen maaliskuun puolen välin tienoilla isälleni metsästyskäyttöön (tositoimiin pääseminen vie tosin vielä jonkin aikaa).

Tähän mennessä Ykä on ollut erittäin itsevarma ja  yllättävän hiljainen pentu. Poika on tutustunut rohkeasti uusiin ihmisiin häntä heiluen ja mielistellen. Taigan ja Paten kanssa poika on saanut leikkiä mielinmäärin ja vanhat ovat ottaneen pennun vastaan hienosti. Täytyy sanoa, että Taiga on antanut yllättävän paljon Ykän roikkua sen karvoissa. Välillä kuitenkin naskalien napsahdettua oikeaan kohtaan, on pienelle miehelle kyyti kylmää.

Kuukauden takaisesta lahkeissa roikkuja termiitistä ei olisi uskonut, että se alkaa ikinä oppimaan talon tavoille. Onhan siitä jo miltein kymmenen vuotta kun perheessä on viimeksi ollut terrieripentu.
  On se vaan kuitenkin hienoa nähdä edistys mikä pennun kanssa kokoajan tapahtuu ja pikkuhiljaa opitaan talon tavoille. Ykältä luonnistuu jo hienosti istuminen, seisominen ja tassun antaminen nyt reenivuorossa on odottaminen.
 Pari vierailua ollaan tehty tuttuun ja turvalliseen mummolaan, kylillä kävelty ja kohta päästään varmasti rokotusten myötä tutustumaan koiramaailmaan paremmin. Eiköhän tästä miehestä vielä kunnon koirakansalainen ja pienpetojen kauhu saada. ;)

Samat metkut

Oltiin maalinkuun vikana päivänä Usvan ja Nooran kanssa Mielakassa ulkoilemassa. Huvittaa aina kuinka samat jutut Usvalla ja Taigalla on. Vaikka ei kovin usein nähdä niin koirat aina yhtä tuttavallisesti aloittavat rallin siitä mihin viimeksi jäätiin. Leikit on samat molemmat tykkää painia ja koon puolesta ollaan tasapuolisia.
Taiga on usein uusien tuttavuuksien kanssa vähän varautunut hirveästi se haluaa tutustua mutta ei oikein tiedä miten pitäisi suhtautua, pitäisikö ensin vähän pöristä vai aloittaa heti hippaleikki. Julkisilla paikoilla Taiga taas on hyvin hillitty, remmissä se ei ikinä pahemmin haistelujen jälkeen jaksa alkaa enempää tutustumaan, joka on kyllä todella hyvä.